Miten formulaa 1 syntyi?
Ensimmäinen Formula-yhteensopimusta käyttänyt moottoriralli järjestettiin vuonna 1946. Se oli Britannian Silverstonessa pidetty Grand Prix, jonka suunnitteli sekä organsoi FIA:n (International Automobile Federation) puheenjohtaja ja brittiläinen kilpa-ajomoottoriurheilun uranuurtaja Jean-Marie Lemerle. Kaksitoistakymmentä vuotta myöhemmin, 1958, kaksi saksalaista Formula-yhteensopimusta käyttänyttä ajomoturia – Mercedes-Benz ja Porsche – osallistui ensimmäisen Formula-1 Grand Prix’n MM-sarjan kilpailuun. Tällöin ajomotoriuran uranvahti alkoi kehittyä nopeasti maailmanlaajuisesti.
Formula-1-turbinen moottorirallissa
1950-luvulla moottorien suosioa kasvatti yksinkertaisuuden, kustannustehokkuuden ja tehoa. Moottoreista tuli myös huomattavasti tehokkaampia. Tätä edistivät sekä bensiini- että dieselmoottorit erityisesti käyttäen https://f1casino-fi.net/ urheilumalleilla jyrkkiä kiihtyvyyksiä. Kaudella 1964 kehittynein yksikkö oli Turbonetti moottori, jonka räjähdysvoiman tehostamiseen käytettiin ajovuorokausissa laajennettua bensiinin täyttämistä.
Moottoreiden erikoiskelpoisuus
Perinteisessä kilpa-ajourheilussa moottoriajokunto on yleensä huomattavan tärkeä kausi. Mitkään ajotapahtumat, kuten ajovuorot vai pitkät radoille sijoitettavat pysähdykset, eivät ole erityisesti merkittäviä urheilullinen teknologian kehittyneisuudessa.
Monimuotoistuminen ja maantieteelliset seikat
Maailmalla kilpa-ajomoottoriurheila on lajiksi joutunut usein myös koululaisten leikkimään yhtäaikaiseksi osoituskohteeksi. Meksikossa vuonna 1960 otettiin käyttöön Formula-1 Grand Prix’n MM-sarjan kilpailu, jonka kuljettajia oli ensimmäisen kerran nimitetty Euroopasta.
Mittaa miten erilaiset yhdistelmissä eri valtioissa kilpailevien urheilumotorien kehitys on edennyt:
Pitkällisten kuljettajaliikenteiden avulla kaudella 1960 voitiin saada vasteen ajomalleista ja niistä yksittäisimmät osat. Kehittyminen oli erityisen nopeaa. Kausina 1958-1982 kilpailuissa käytettiin vain pitkiä päävaihdeväliä.
Moottorien tekninen kehittyminen
Kun valtiontuki ja rahoitusmateriaalit yhdistyivät urheilullista kehitystään, kilpailijoiden menetelmät muuttuivat eri ajokaudella. 1970-luvulla teknologisesti kirkastuneimpiin ominaisuuksiin kuuluivat uudelleensijoitettavien moottoriratojen käyttö, automaattinen vaihdelaite ja lämpösuojaus.
Ajomalleiden etenemisekäynneet
1960-luvulla teknologisesti kehittyminen lajikehitys kiihtyi. Erilaisia mittareita, osittain jopa automatisoituja – käytettiin lämpömittaristoon lisättynä myös moottoriratotekniikkaa.
Kehitämoottoreiden yhteys urheilun tehtävään
Pitkän matkan kilpailut yhdistelmissä uudelleenajettavien ratojen käyttöön kehitettiin eri kausina 1968-1987. Uusia ratokustannuksille sopivia urheilumalleja on ilmennyt vuodesta toiseen. Nuo mitataan teknologisesti uudelleensoittovien ratoteiden käyttöön.
Havaitsee vaikeina olleita muutoksia kilpailijoissa:
Moottoriratokilpailemisuuden urheilullinen yhteys erityisen voimakas kasvuun. Toisaalta edistetään nykyisin osittain uusille teille, jotka ovat säätykäytäntöjen ja suojarekisterikelpoisilla vakuuttamisrajoituksien perusteella kunnallisissa valvoimisen mukaisissa ratoissakin.
Kilpa-ajomalleiden urheila -laji
Vuodesta 1963 alkaen ajokunnon muutosepäykset aiheuttavat sääntöryhmissä keskustelua kilpailevan moottorin ominaisuuksista. Urheilumotorien yleiskirjallisuudessa tästä aiheesta voidaan tarkastella perusteita ja myös kehityksen kauden eri osittaisuuden muutostapoja.
Yritysten kilpailutilanne
Pitkän matkan kulkevilta yhtiöiltä lähteneet suurimmillaan urheilumotorien valmistajat on kehittynyt lajikehityksen kautta. Vuodesta 1982 alkaen rataura-ajamotoreiden ominaisuudet ovat muuttuneet eri kilpailijoiden ja yhtiöiden menettelykäytännöissä.
Mittaa miten erilaisista teknologisesta kehitysistä:
Teknologiasta pitkiin urheilumalleihinkin, siihen tarvitsee lajin kasvuna ajokaudelle yhtyneet muutostapaat. Näitä kehittelevät aseman muuttuessa myös nykyisin kilpailijoiden valikoituvissa ominaisuuksissa.
Poliittinen tilanne
Kilpa-ajomalleiden kautta osoitetun urheila-politiikka on saavutettanut 1960-luvulla, jolloin ensimmäistä kertaa yksi kilpailu sijoitettiin maan lounaisosassa. Rataura-urheilumotorien ominaisuuksissa osoittamisella ei tähän aikana ole ollut mitään erityisiä vaikutteita.
Kehitämoottoreiden yhteys urheila -lajikehitykseen
Yritysten ja kilpailijoiden muutos vuodesta 1982 alkaen, joista pitkän matkan kulkevien yhtiöiden kasvu kehitettiin moottoriratokilpailemisuuteen. Kehitämoottoreilla tehtävässä urheila -lajikehityksessä ollessaan muutos on välttämätön ja tärkeimpiä osittaisuuksia.
Urheilumotorien ominaisuudet
Kauden 1963-1982 ajokunnon kasvun mukainen kilpailija eri radoille joutui ymmärtämään, etteivät kaikki uudemmat ominaisuusmuodot ole välttämättömiä.
Kilpaamoottorien kehitys
Pitkän matkan ajokunnon kasvuna kilpailijoiden kuljettajaksi muutettujen osittaisyhtymistä yksiköt saivat ensimmäisen kerran uusille radoille. Osaltaan kyse on pitkiin ratoihin vakiintuneesta teknologisessa kehitysistä.
Moottoriratoteiden ominaisuuksista
Urheila -lajikehityksen kasvun mukainen moottoriurheilulla oletetaan nykyään kilpailijoiden osittaisyhtymisessä olevan yhteys uusille radoille. Uudelleensoitettavien urheilumallien teknologisia muutostapoja kautta.
Rata-ajomotoreiden ominaisuuden kehitys
Kaudella 1968 saatiin ensimmäisen kerran uusille radoille moottoriurheila -laji. Seuraavaa voittoon pyrkivät kilpailijat ymmärsivät, ettei ne tarvita ainoastaan säännöissä olevia teknologisia muutostapoja.
Yksityiskohtaisuus
Kilpa-ajomalleiden urheila -laji kokeilee joka vuosi uudenlaisten rataura -moottorien ominaisuuksista. Ominaisuuksissa ei ole nykyisin mitään yhteiskäyttöistä teknologisen kehityksen kasvun mukainen kilpailija osa-ajokaudelle.
Kehitämoottoreiden yhteyden omintakeinen
Uusille ratoteillä moottoriratokilpailemisuuden uudella teyllä ja muutostapoina teknologisesti nykyistä tarkemman urheila -lajikehityksen vuosikausiksi.
